16.1.

Näin se vaan menee, että kun pennut ovat isompia, niin eipä kerkee paljon päivitellä. Erästä ystävääni lainaten "Hyvä, että kerkeää hengittää!"

Mutta mitä täällä on tapahtunut näiden kahden viikon aikana?
Naperot vieroitettiin emästä n. 1 ½ viikkoa sitten, toki Maiju on käynyt tervehtimässä lapsiaan ja nauttinut niiden seurasta. Samoihin aikoihin ilmat lauhtuivat ja alettiin käyttää lapsia ulkona aina ruokailun jälkeen ja vaikka tänä aamuna oli lähemmäs -30 C, niin siitä huolimatta käytiin pikaisesti pihalla. Pennut tekevät vauhdilla tarpeensa ja sitten siirrytäänkin oveen eteen jonottamaan sisälle pääsyä.
Esko-iskän emäntä Auli kävi myöskin Vilman kanssa katsomassa pentuja ja ymmärsin, että hänkin oli todella ihastunut pentujen tasaisuuteen, aivan kuten me kotiväkikin

Tänäänhän oli melkoinen kamaluus pentujen elämässä, kun eläinlääkärimme Martina kävi tarkistamassa pennut. Oli siellä joku rohkea, joka maisteli stetoskooppia... Kaikki pennut olivat kunnossa ja kaikilla pojilla oli pienet palluraiset siististi omissa pusseissaan takajalkojen välissä.

Pentujen rekkaritkin saapuivat Kennelliitosta juuri ajoissa ja meillä alkaa olla kaikki suurin piirtein valmista luovutukseen, joka aloitellaan huomenna. Seitsemän viikkoa on mennyt vauhdilla ja täytyy sanoa, että uskomattoman helppo pentue, vaikka suuri onkin. Ovat tosi siistejä pentuja, jotkut aikaisemmat ovat olleet huomattavasti sottaisempia.

Vielä olisi vapaana 1 ruskea uros (vihreä) ja 1 musta narttu (punainen)!

Kuvia tältä päivältä, 6 vkoa 6 päivää vanhoina

Urokset:

Harvahampaan Icke Så Fort